Viikon 22 lenkkeilyt

 Maanantaina olin vielä mökillä ja kokeilin tehdä etätöitä sieltä käsin. Muuten onnistui ihan hyvin, mutta jotenkin ehkä mieluummin pidän sen mökkimiljöön mökkeilyä varten, ja teen työt toisaalla. Lenkkeiltyä ei tullut. Mökkipuuhastelu sai luvan käydä urheilusta.

Tiistaina olin taas takaisin kaupungissa. Siihen tuli spontaani ylimääräinen lepopäivä, koska kotitöitä oli aika tavalla kasaantunut. Ei pidä luottaa, että talouden kaksi teiniä hoitaisivat huushollia sen kummemmin.

Keskiviikosta ei nyt tule mitään muistikuvaa. Tämä on juuri se syy, miksi pyrin pitämään tätä päiväkirjaa. Että pystyisin jälkeen päinkin katsomaan, mitä on tullut tehtyä. Toki sykemittari on mukana useimmilla lenkeillä, mutta toisinaan siitä sattuu olemaan akku loppu tai se jää muuten vaan kotiin. Ei vanha enää viikon päästä muista, että mitä tuli tehtyä. Ehkä urheilin, ehkä en.

Torstaina hyppäsin pyörän selkään tuleva Pirkan pyöräily ajatuksissa häämöttäen. Tein n, 14km lenkin kauniissa kesäsäässä. Hyttysten määrä hämmensi. 

Perjantaina oli tarkoitus tehdä koiran kanssa leppoisa pk-lenkki. Kuinka ollakaan metsäisemmällä taipaleella kimppuun hyökännyt hyttysparvi sai toteutuksen muuttumaan enemmänkin maksimitreeniksi. En ole ehkä ikinä näillä seuduilla nähnyt noin paljon hyttysiä! Ja ne on isoja! Lentävät vastatuuleenkin nopeammin kuin minä juoksen, ja pisto sattuu enemmän kuin koronapiikki (joka itse asiassa ei kyllä sattunut yhtään).

Lauantaina tarkoitus oli tehdä polkujuoksuohjelman mukainen hölkkätreeni: 40min PK2. Mittari näyttäisi, että 38% ajasta sykkeet oli VK1 puolella. Kuitenkin alussa syke reistasi, ja mittasi epätodellisen korkeita lukemia, joten pistän sen piikkiin. Joko otti paidasta häiriötä tai en ollut kunnolla kostuttanut tai sitten patteri alkaa olla lopussa.

Sunnuntaina pitkä pyöräily viikon päästä olevaa Pirkan Pyöräilyä ajatellen. Hyvin meni, mukavalta tuntui, ja innolla odotan ensi sunnuntaita. Mielettömät maisemat oli kesäisellä maaseudulla ajellessa. Ja ne tuoksut! Kielot ja auringon paahtamat männynneulaset olivat kärkiaromina. Ainoa miinus oli (taas!) ne hyttyset. Eihän ne polkiessa häirinneet, mutta kun oli pakko poiketa puskapissalle, niin silloin penteleet hyökkäsivät!

Paikallinen sadekuuro tai voi olla tornadokin