Lumilenkki toukokuussa

Eilen hölkällä koiran kanssa saatiin ihastella vielä aivan lumisia maastoja. 

 


Tykkään tehdä pk-hlköttelyn koiran kanssa, koska siinä vähän niinkuin kaksi kärpästä yhdellä iskulla. Meillä kyllä yhdessä juoksemisen harjoittelu on vielä ihan vaiheessa siten, että koira edelleenkin pysähtelee haistelemaan pusikoita kesken juoksun. Mutta minä olen sopeutunut tähän ja teen joko verryttelyliikkeitä tai juoksen ympyrää sillä välin. Näyttää ehkä vähän hölmöltä ulkopuolisten silmiin, mutta entäs sitten! Bichonin kanssa asiat monesti menee näin, että omistaja sopeutuu koiran tahtoon :-).

Suunnistuskausikin on alkanut. Innostuin lähtemään mukaan paikallisen urheiluseuran suunnistustreeniryhmään. Vasta yhdestä treenistä on kokemusta, mutta vaikuttaisi olevan hyvinkin aktiivinen porukka, ja innolla odotan kesän koitoksia. Samalla laitoin vakavasti harkintaan Jukolan/Venlat.

Olisihan se pitkäaikaisen haaveen toteutuminen. Mutta en tiedä, onko suunnistustaitoni vielä sillä tasolla, että kannattaa lähteä itseään häpäisemään. Makustelen asiaa ja katson, millaisia ryhmiä sinne on lähdössä.

Painoasiakatsaus. Tästä voi sanoa vain yhden asian: Perkele! Otin siitepölykauden kunniaksi vahvemman astmalääkkeen käyttöön, ja paino pompsahti saman tien 3kg. Kuinka epämotivoivaa! Vaikka uskonkin, että kortisonipöhö lähtee kun lääkkeen taas lopettaa, niin kyllä se silti iskee ikävästi.


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Sunnuntaihiihtäjä

Viikko 33

Työviikko paketissa